Lunastavatko työpaikan hyvinvointialoitteet lupauksensa?

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on suuria ongelmia työperäisen mielenterveyden kanssa. Kun otetaan huomioon taloudelliset, terveydelliset ja elämänlaatuvaikutukset, tekijät, kuten tiukat määräajat, vakava työmäärä ja myrkylliset kulttuurit, auttavat arvioimaan ongelmaa, joka maksaa maalle 300 miljardia puntaa vuodessa.

Tämänhetkiset tilastot antavat huolestuttavan kuvan. Vuoden 2020 73 prosentista 66 prosenttiin vuonna 2023 työvoiman hyvinvointi laskee Inpulse-tutkimuksen mukaan. Chartered Institute of Personnel and Developmentin viimeisimmän ”Health and Wellbeing at Work” – tutkimuksen mukaan sairauspoissaolot ovat saavuttaneet huippunsa 10 vuoteen.

Työntekijät ottavat nyt keskimäärin 7,8 sairauspäivää vuodessa, mikä on merkittävä lisäys ennen pandemiaa kirjattuun 5,8 päivään. Vuonna 2023 huikeat 78 % organisaatioista ilmoitti stressistä johtuvista poissaoloista. Tämä luku nousee vielä korkeammalle, 92 prosenttiin, kun tarkastellaan suurempia, yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Source: Depositphotos

Monet yritykset käsittelevät näitä ongelmia luovasti

Tyler Grangen ympäristökonsultti otti käyttöön nelipäiväisen työviikon ja hybridityön auttaakseen kasvavia poissaoloja. Neljänkymmenen viikon aikana poissaolot vähenivät 76 prosenttia. Perustaja Simon Ursell korostaa räätälöidyn tuen tarvetta HR:n yleisten hyvinvointiohjelmien sijaan.

Mielenterveyspäivät ja joustava työnteko auttoivat London Office Spacea kukoistamaan. Alex Ugarte, operatiivinen johtaja, huomaa vähemmän poissaoloja ja varoitusmerkkejä väsymyksestä.

PVL:n toimitusjohtaja Petra Velzeboer pitää huolestuttavana kuviota, että yritykset taantuvat hyvinvointipyrkimyksissään epidemian jälkeen. Hän korostaa, että vaikka yritykset eivät ole täysin vastuussa työntekijöiden viihtyvyydestä, ne voivat asettaa ympäristön siihen sopivaksi.

Terveys- ja hyvinvointiohjelmien arviointi parantaa niiden tehokkuutta

48% yrityksistä käyttää jatkuvan parantamisen ja palautteen mekanismia terveysaloitteidensa hiomiseen. Kuitenkin vain 27% tarkistaa huolellisesti näihin ohjelmiin tai interventioihin osallistuvien työntekijöiden hyvinvointitulosten laadun.

Organisaatiot luottavat edelleen enimmäkseen kahteen päätoimenpiteeseen hyvinvointialoitteiden ja menojen tehokkuuden arvioimiseksi: henkilöstön säilyttämismäärät ja työntekijöiden sairauspoissaolot.

Source: Cipd.org

Useimmin mainittuja hyvinvointi- ja terveyskampanjoiden aloittamisen etuja ovat:

• Paremman ja osallistavamman yritysympäristön kehittäminen
• Parempi työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapaino
• Parempi henkilöstön sitoutuminen ja moraali