Meta ryhtyy oikeustoimiin seitsemän pidätyksen jälkeen

Julkkissyöttihuijaukset kohdistuvat globaaleihin käyttäjiin

Yksi päätaktiikoista on niin sanotut ”julkkissyötti”-mainokset. Huijarit manipuloivat tunnettujen henkilöiden kuvia, ääniä tai videoita mainostaakseen petollisia terveydenhuoltotuotteita tai houkutellakseen ihmisiä väärennettyihin sijoitusryhmiin.

Meta kertoo, että sen suojeluohjelma suojaa nyt yli 500 000 julkkiksen ja julkisuuden henkilön kuvia maailmanlaajuisesti.

Viimeisimmät oikeusjutut kohdistuvat mainostajiin Brasiliassa ja Kiinassa. Brasiliassa vastaajat käyttivät väitetysti muokattuja kuvia ja deepfake-sisältöä mainostaakseen hyväksymättömiä terveydenhuoltotuotteita. Kiinassa toimivaa yritystä syytetään julkkisten hankintamainoksista, jotka kohdistuvat käyttäjiin Yhdysvalloissa, Japanissa ja muilla markkinoilla.

Verkkokauppabrändeille riski on selvä: brändin mainetta ja kuluttajien luottamusta voidaan hyödyntää heidän tietämättään.

Tilauspetos ja naamiointi

Toinen tapaus koskee Vietnamissa toimivaa mainostajaa, jota syytetään ”cloakingista” — tekniikasta, jossa mainostarkastajille näytetään yksi versio verkkosivusta ja käyttäjille eri versio.

Kuluttajille näytettiin voimakkaasti alennettuja merkkituotteita, mukaan lukien tuotteita, jotka oli väärin yhdistetty Longchampiin, vastineeksi kyselyjen täyttämisestä. Ne ohjattiin maksusivuille, joista luottokorttitiedot kerättiin. Monet eivät koskaan saaneet tavaroita ja heiltä perittiin toistuvia, luvattomia maksuja — käytäntö, jota kutsutaan tilaushuijaukseksi.

Meta kertoo tehneensä tiivistä yhteistyötä Longchampin kanssa tutkiakseen ja lopettaakseen toimintaa.

Vahvempi valvonta ja teollisuuden vaikutus

Yritys vahvisti keskeyttäneensä maksutavat, poistaneensa tilit käytöstä, estäneensä huijausverkkotunnukset ja jakaneensa tietoa alan kumppaneiden kanssa. Se antoi myös kahdeksan lopettamis- ja kieltokirjettä entisille Meta Business Partnereille, jotka tarjosivat väärinkäyttöä koskevia palveluita, kuten väärennettyjen tilien palautusta.

Eurooppalaisille verkkokauppayrityksille tämä tarkoittaa tiukempaa mainosvalvontaa, mutta myös vahvempaa suojaa brändin väärinkäyttöä ja vilpillistä mainontakäytäntöä vastaan.