
Samankokoinen, erilaiset tulot
Molemmilla alueilla on lähes identtinen väestö – Itä-Euroopassa on 237,7 miljoonaa asukasta 9 maassa ja Etelä-Euroopassa 238,1 miljoonaa asukasta 14 maassa. Ero on verkkokaupan tuloissa.
Etelä-Eurooppa tuottaa 557,9 dollaria henkeä kohden vuodessa, Itä-Eurooppa vain 434,7 dollaria.
Tämä ero selittää, miksi Itä-Euroopassa on edelleen tilaa nopeammalle kokonaiskasvulle, sillä CAGR on 9.0 % verrattuna Etelä-Euroopan 8.3 %:iin vuosina 2020-2029.
Itä kasvoi tasaisesti, etelä koki heilahteluja
Vuosina 2020–2024 Itä-Eurooppa kasvoi 16,1 prosenttia vuodessa – vakaasti ja johdonmukaisesti. Etelä-Euroopassa saavutettiin vain 4,2 prosenttia, mutta heilahteluja oli hurja. Vuonna 2020 kasvu hyppäsi 70,1 prosenttiin, mutta putosi negatiiviseksi vuosina 2022 ja 2024.
Syy? Etelä-Eurooppa, mukaan lukien Espanja, Italia ja Portugali, kärsi Covidista pahemmin. Verkkokauppa räjähti yhtäkkiä siellä, missä sitä tuskin oli aiemmin. Itä-Euroopassa digitalisaatio tapahtui vähitellen.

Source: ECDB
Vuoden 2025 jälkeen roolit vaihtuvat
Verkkokaupan osuus Etelä-Euroopassa on 10,5 % ja Itä-Euroopassa 8,4 %. Digitalisaation edistymisestä huolimatta Etelä-Eurooppa kiihtyy jälleen vuoden 2025 jälkeen.
Itä-Eurooppa hidastui. Paikalliset markkinat, kuten eMAG ja Ozon sekä AliExpress ja Temu, rakentavat asiakkaiden luottamusta, mutta aluetta haittaa Venäjän ja Ukrainan välinen sota.
Politiikka ratkaisee
Etelä-Euroopalla on rakenteellinen etu – enemmän EU:n jäseniä, mikä tarkoittaa parempaa digitaalista infrastruktuuria ja kasvua tukevaa sääntelyä. Itä-Euroopassa on hieman nuorempaa väestöä, joka etsii löytöjä, mutta poliittinen epävakaus rajoittaa mahdollisuuksia.
Molemmilla alueilla on mahdollisuus käyttää edullista laajakaistaa ja älypuhelimia. Molemmat hyötyvät paikallisten (El Corte Inglés, Skroutz, Trendyol) ja kansainvälisten toimijoiden yhdistelmästä. Erona on se, että Etelä-Euroopassa on nyt paremmat edellytykset kasvulle.